Veli Suursire, hyvät Sisaret ja Veljet

Tämä on illan viimeinen ohjelman mukainen puheenvuoro. Olen kovasti yrittänyt pohtia saamani tehtävän tavoitetta ja tullut siihen tulokseen, että tehtäväkseni on annettu päättää arvokkaan juhlava tunnelma. Teen sen tällä kertaa puheella. Moni sellainen Henrik-veli, joka tänään ansaitsisi tulla ansioistaan huomioiduksi, ei ikänsä tai muiden yhteensattumien takia voi tänään osallistua juhlaamme. Siksi haluankin nyt nostaa pöytäkirjojen pölyn joukosta hetkeksi esiin joitakin tapahtumia ja muistoja, jotka tänä päivänä saavat Henrik-loosin näyttämään Henrik-loosilta.

Ensimmäinen virallinen maininta aikeista perustaa uusi loosi löytyy Juhana Herttua –loosin pöytäkirjasta 19.3.76. Silloin luettiin veljien Toivo Haukio, Gösta Molander, Matti Vuorilehto, Reijo Laitinen, Mikko Koivisto ja Timo Anttila allekirjoittama kirje, jolla he anoivat Suomen Valtuutetulta Suursireltä oikeutta perustaa Poriin uusi suomenkielinen Odd Fellow –yhdistys. Tällaiset asiat jäävät historiaan mutta kuka muistaa, että samassa kokouksessa veljemme Gösta Molander teki ehdotuksen ottaa kummilapsi SOS –lapsikylästä. Olemme vuosittain tukeneet SOS-lapsikylää näihin päiviin asti.

Henrik –loosin perustamisen piti tapahtua vasta syksyllä 1977 mutta joulukuussa -76 yhdistyksen puheenjohtaja Toivo Haukio ehdotti, että hyvän jäsenkehityksen ansiosta loosi voitaisiin perustaa jo keväällä. Hän ehdotti perustamispäiväksi 13.5. ja tämän päivän nimeämistä porilaiseksi Odd Fellow päiväksi. Onhan se myös Juhana Herttuan perustamispäivä ja tuolloin suunnitteilla oli myös Rebekka –yhdistyksen perustaminen (Juliana). Myöhemmin juhlapäivän jakajiksi tulivat myös leiri Satakunta loosi Selkämeri (15.5). 13.5. ,kukan päivä, on siitäkin merkittävä, että vuonna 1848 Kumlahden kentällä Helsingissä laulettiin ensimmäisen kerran Maammelaulu. Oli Topilla muuten tuossa kokouksessa tärkeääkin asiaa. Hän pyysi lupaa loosin nimissä haastaa joku veljesloosi pilkkiongintakilpailuun.

Keväällä 1977 saatiin ensimmäinen suomenkielinen loosilaki mutta tulevan juhlan tunnelmaa varjosti ravintolalakko. Perustamistilaisuudessa Suomen Valtuutettu Suursire Curt Åkerberg sanoo: ”Kuten nimenantajallanne piispa Henrikillä oli mukanaan sanoma tullessaan 1100-luvun puolivälissä kaukaiseen maahamme, on Teilläkin tänä päivänä mukananne sanoma lähtiessänne omalle taipaleellenne kohden tuntemattomia kohtaloita.” Curt Åkerberg viittasi myös tavoitteeseemme Odd Fellow –sanoman levittämiseksi maaseudulle seuraavasti: ”Jo yhdistyksenne perustamisvaiheessa asetitte tavoitteeksenne sanomanne viemisen kaupunkinne rajojen ulkopuolelle, tavoitteena Rauma.” Erityisen onnistuneeksi juhlan teki se, että ravintolalakko oli päättynyt ja kolminkertaisen juhlapäivän juhlaillallinen saatettiin pitää ravintola Juhana Herttuassa.

1 Toivo Haukio 1977 – 1979

Ensimmäisestä ylimestaristamme, Toivo Haukiosta, muistamme hänen kymmenet ansiokkaat esitelmänsä, jotka käsittelivät ihmisyyttä monista näkökulmista, jotka ovat omiaan syventämään ajatteluamme ja toimintaamme Odd Fellow’eina. Ensimmäisen kauden pöytäkirjoista poimin kuitenkin, että 28.9.77 kerhomestariksi valittiin Arvi Elomaa. Olen huomannut, että Pääpatriarkka ja Suuredustaja Apo on haitarinsoiton ohella vieläkin tässä virassa aina kun pienemmiltä kiireiltään ehtii.

2 Gösta Molander 1979 – 1981

Toisen Ylimestarimme, Gösta Molanderin, kaudelta joulukuussa -79 löytyy pöytäkirjasta päätös perustaa suurloosirahasto, johon laitetaan ”kaikki liikenevät rahat”.

3 Matti Vuorilehto 1981 – 1983

Matti Vuorilehdon kaudella tehtiin matka Tukholmaan maaliskuussa 1981 loosi 141 Dag Hammarskjöldin vieraaksi. Pentti Naumanen kirjasi matkakertomukseen, että matka oli ollut hauska vaikka kaikki veljet eivät olleet päässeet matkaan ilman valvojaa. Asteenantojen jälkeiset veljesillalliset pidettiin vielä Matin aloittaessa Suomalaisella Klubilla. Sitten loosihuoneistomme laajeni tämän salin tiloilla. Monet vanhemmat veljet muistelevat vieläkin kaiholla tuota aikaa, jolloin veljesillalliset jatkuivat keskiviikkoisinkin aina pikkutunneille, vakuutusyhtiöt olivat voimissaan ja niiden saunatilat kovassa käytössä.

4 Raimo Rintala 1983 – 1985

Raimo Rintala kävi omalla kaudellaan kesäkuussa 1984 Kalle Haulan, Kalle Sundmanin, Heikki Tuomen ja Raimo Mätön kanssa perustamassa Suomen Suurloosin. Delegaatio luovutti Suurloosille Henrikin viirin numero 1. Ensimmäisen viirin numero 2 sai kuitenkin veli Toivo Haukio jo saman vuoden huhtikuussa. Ennen Suurloosin perustamista vietettiin toinenkin suuri juhla. Ensimmäinen Henrikin vappulounas järjestettiin -84. Ensi vuonna järjestämme sen siis 20. kerran.

5 Kalle Haula 1985 – 1987

Kalle Haula johti loosiamme 85-87. Kävimme tapaamassa Kallea tänään Luvian hautausmaalla.

6 Mikko Koivisto 1987 – 1989

Mikko Koiviston kaudella yksi veljesillallinen vietettiin keväisin ja syksyisin Jussi Hirvolan vieraana Kullaan Metsäopiston savusaunalla, Peikon Majalla. Otteita pöytäkirjoista: 14.9.88 Veljesillallinen Peikon Majalla 12.10.88 Veli Jussi Hirvola ilmoitti savusaunan kiuasta korjattavan veljeskunnan parhaaksi.

7 Kalle Sundman 1989 – 1991

Myös Kalle Sundmania kävimme tänään tervehtimässä vaatimattoman kukkalaitteen kanssa Käppärän hautausmaalla. Kalle Sundmanin kauden kokousten vakiokohtiin kuului Pentti Naumasen terveiset vierailusta, jossakin loosissa, Jussi Hirvolan runot tilanteeseen kuin tilanteeseen ja kerhomestarit Markku Onnela ja Seppo Ahonen, jotka nostivat loosin ominaispainoa ainakin 400 kiloa. Oma osuuteni oli 7 kg. Tältä ajalta on perua nykyinen kerhomestarivuoro –järjestelmä. Kukaan ei näet suostunut kerhomestariksi Markun ja Sepon jälkeen.

8 Pentti Naumanen 1991 – 1993

Pöytäkirjat Pentti Naumasen kaudelta kertovat korkeasta osallistumisprosentista, joka oli seurausta mielenkiintoisista kokouksista. 15-vuotisjuhlassa 13.5.1992 äitiloosin YM Tauno Sillanpää onnitteli juhlivaa Henrik loosia rahalahjalla toivoen, että se olisi pesämunana hankittaessa loosille jotakin, joka muistuttaa Henrikistä. Tästä alkoi TS Eero Solakiven johdolla perustettu Henrik-rahasto, jonka työ päättyi kolme vuotta myöhemmin tuolla pianon vieressä olevan Pyhän Henrikin reliefin hankintaan.

Sitten asia, jonka itse erityisesti haluan tuoda julki. Henrikin kuuluisa vappulehti VappVihka on joskus - uskokaa tai älkää – ollut hauska ja hyvällä maulla tehty. Sen on nimittäin pannut alulle Pena vuonna 92, jolloin jutut olivat hänen käsialaansa.

9 Arvi Elomaa 1993 – 1995

Arvi Elomaa, Apo, otti ylimestarin tehtävät vastaan syksyllä 1993. Kerhomestarin tehtäviä hän ei kuitenkaan malttanut jättää. Apon kaudella Turku –loosi juhli omaa 25-vuotisjuhlansa komeasti Turun tuomiokirossa ja Turun linnassa. Asiasta käydyissä keskusteluissa Kalevalan tuntija, runoniekkamme Jussi Hirvola oli tiedustellut, onko linnassa tanssia. Kirjuri Pasi Hyyryläinen vastasi seuraavassa pöytäkirjassa nelipolvista trokeeta vapaasti tulkiten:

Loihe Jussi lausumahan velikulta Kullahalta,
josko Turussa tanssitaan kera kassapäiden karkeloihden.
Virkki ylinen mestari vaka vetreä Aposemme:
”Veli kulta veikkoseni, kaunis kasvinkumppanini.
Siell´ on tyttäret somimmat, nei´et kahta kaunihimmat.
Aina joutuisat jalalta sekä liukkahat liikunnalta.
Siell´ impien iloissa kassapäiden karkeloissa
et veli Jussi kuomaseni kanna mustoa muretta,
huolta hiilenkarvallista.

Joulukokouksessa 1993 esiintyi 35-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Eino Grön. Pikkujoulutunnelmissa täällä oli n. 170 vierasta.

10 Jussi Hirvola 1995 – 1997

Jussi Hirvolan kauden tapahtumista muistamme 23.10.1996 Henrik-reliefin paljastusjuhlan kuvanveistäjä Matti Kavan, kutsuvieraiden, lehdistön ja veljien läsnä ollessa. Jussin kaudella vietimme 20-vuotisjuhlat, jossa raumalaiset Tapio Niemi ja Hannu Heino esittivät raumankielisen pienoisnäytelmän ”Muurhaoda miähe”.

11 Pekka Vuorilehto 1997 – 1999

Pekan kaudella aloitettiin ensimmäisen tytärloosimme suunnittelutyö. Jo tässä vaiheessa vaihtoehtona oli loosin perustaminen Porin ulkopuolelle. Loosi E1 Maarjamaan perusasteen kokouksessa vierailtiin isolla porukalla keväällä 1998. Matkasta on monta tarinaa, joita vaikea sijoittaa viralliseen historiankirjoitukseen. Ainakin tässä kerron vain, että aste oli hieno.

Odd Fellow –yhdistys Selkämeri perustettiin 9.5.1998. Piirin johtoryhmän kokouksessa 15.6.1998 loosimme esitti suunnitelmansa perustaa maakuntaloosi vuonna 2002. Asiasta heräsi vilkas keskustelu ja epäiltiin voimavarojen riittävyyttä, varsinkin kun kolmannen porilaisen loosin perustaminen oli vielä kesken. Tänä päivänä tiedämme, että tämäkin hanke on toteutumassa ensi syksynä.

15.5.1999 oli Loosi 52 Selkämeren perustamistilaisuus ja iltajuhla. Lähes kolmekymmentä veljeämme, joiden osallistumiskeskiarvo oli n. 80% siirtyi uuteen loosiin. Jäsenmäärämme putosi alle kahdeksankymmenen. Olimme kuitenkin, kuten kaikki vanhemmat, hyvin ylpeitä tyttärestämme.

12 Markku Rantala 1999 – 2001

Kauden tavoitteet oli helppo asettaa. Vielä synnytyksestä heikkona oleva loosi oli taas raskaana ja uusien aktiivisten veljien etsintä alkoi heti syksystä. Huittislaisten veljien ansiokas työ Kaakkois-Satakunnassa vahvisti ja piristi loosin toimintaa ja kauden päätteeksi Henrik oli taas palannut yli 100 jäsenen loosiksi.

13 Kari Kortelainen 2001 –

Harvoinpa YM joutuu vastuuseen niin suuresta juhlasumasta, mikä Karilla oli edessään. Odd Fellow –yhdistys Kivikartano perustettiin heti kauden aluksi viime syksynä. Tänään juhlimme 25-vuotisjuhlia ja syksyllä perustamme uuden loosin, jonka kotipaikaksi tulee Huittisten kaupunki.

25 vuotta on riittävän pitkä aika yhteiskunnan ja tapojen muutoksille. Tämä on selvästi nähtävissä myös loosin pöytäkirjoista. Mutta monet tavat jäävät silti elämään luoden jokaiselle loosille oman ilmeensä. Tänään on sopiva päivä muistaa niitä veljiä, joiden teot ovat tulleet meille sellaiseksi isien perinnöksi, jotka kätkevät viisauden.

Lopuksi palaan vielä takaisin perustamisjuhlaamme ja siteeraan ensimmäisen ylimestarimme Toivo Haukion juhlapuhetta suoraan: Kun me vietämme nyt ensimmäistä yhteistä Odd Fellow –päivää, niin palaamme samalla mielissämme takaisin maamme historiallisen ajan alkulähteille. Samalla kun me kunnioitamme Korkeinta, me arvostamme loosimme esikuvan, Henrik-piispan, elämäntyötä esikuvana taistelussa ihmisyyden ja hyvyyden puolesta, kaikkea pahaa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Viimeisenä pöytäkirjassa kerrotaan, että Valtuutettu Apulais-Suursihteeri kiitti vieraiden puolesta illan isäntiä ruokapöydän antimista. Porilainen Odd Fellow –juhlailta jatkui myöhäiseen suviyöhön tanssin ja keskinäisen seurustelun merkeissä. Ehdotan, että pidämme tässäkin asiassa perinteistä kiinni ja alamme pikapuoliin tanssimaan ja seurustelemaan.