Pekka Vuorilehto: Loosi n:o 30 HENRIKin syntyvaiheet

Poriin vuonna 1972 perustetun loosi n:o 22 Juhana Herttuan veljet toimivat vanhojen pöytäkirjojen mukaan kokouksissaan seuraavasti.

19.12.-75 kokouksen 5 §:ssä  toimiva ExYM Veikko Nieminen ehdotti, uuden yhdistyksen perustamista Poriin, sen jälkeen, kun nykyisessä loosissamme on vähintään 60 veljeä. Uuden yhdistyksen vetäjäksi hän ehdotti veli Toivo Haukiota ja hänen avustajakseen veli Gösta Molanderia. Ehdotusta kannatettiin ja päätettiin samalla, että uusi loosi voitaisiin perustaa sen jälkeen, kun yhdistyksessä on vähintään 25 jäsentä. Päätettiin samalla tiedustella asiaa myöskin Suomen Valtuutetuilta Suurvirkamiehiltä, ennen anomuksen tekoa Ruotsin Suurloosiin.

11.3.-76 lähetettiin Valtuutetulle Suursirelle seuraavan sisältöinen kirje: Me allekirjoittaneet Suomen Suurloosin loosi n:o 22 Juhana Herttuan täysivaltaiset jäsenet anomme kunnioittavasti, viitaten loosilain 93 §:n 1 momenttiin, lupaa saada perustaa Porin kaupunkiin suomenkielinen Odd Fellow-yhdistys, jonka nimeksi tulisi Henrik, viitaten Henrik-piispaan. Luvan saatuamme olisimme valmiit perustamaan anomamme yhdistyksen vielä kuluvan kevään aikana. Allekirjoittajina olivat Toivo Haukio, Gösta Molander, Matti Vuorilehto, Reijo Laitinen, Mikko Koivisto ja Timo Anttila.

28.5.-76 Juhana Herttuan kokouspöytäkirjan 8 §:ssä kerrotaan YM muistuttaneen ensi tiistaina tapahtuvasta Henrik-yhdistyksen perustamistilaisuudesta ja lisänneen, että veljien lisäksi siihen saavat osallistua myöskin Rebekka-asteen sisaret.

1.6.-76 pidettiin yhdistyksen perustamistilaisuus loosihuoneistolla arvovaltaisen Odd Fellow-joukon läsnäollessa. Osallistujia oli kaikkiaan 52, joista peräti 20 Rebekkasisaria. Perustamistilaisuuden jälkeen iltaa jatkettiin Suomalaisella Klubilla.

Heti syyskauden alusta perustettu yhdistys toimi valittujen virkamiestensä, pj. Toivo Haukion, varapj. Gösta Molanderin, kirjuri Reijo Laitisen, taloussihteeri Mikko Koiviston ja varainhoitaja Matti Vuorilehdon toimesta aktiivisesti, kokoontuen säännöllisesti kahdesti kuussa. Yhdistyksen kokouksia värittivät runsaat ns. matkakokoukset jäsenien työpaikkoihin tutustumisten merkeissä. Myös yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi tasaista tahtia.

17.12.-76 Juhana Herttua -loosin virkamiesten kokouksessa 4 §:n kohdalla kerrotaan seuraavaa: YM luki Toivo Haukion allekirjoittaman kirjeen, jossa hän pyytää lupaa saada perustaa Henrik-loosi keväällä –77, esimerkiksi 13.5. Kirjeen johdosta käytiin vilkasta keskustelua. Mielipiteitä oli puolesta ja vastaan. Lopputuloksena oli, että asian käsittely siirretään tammikuun ensimmäiseen kokoukseen.

Asiaa käsiteltiin kuitenkin Juhana Herttuan kokouksessa jo samana päivänä. 13 §:ssä kerrotaan Veli Toivo Haukion käyttäneen puheenvuoron yhdistys-Henrikin loosin perustamis-kysymyksestä. Koska sekä loosin, että yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut siinä tahdissa, kuin uuden loosin perustaminen edellyttää, hän toivoo, että Henrik-loosi voitaisiin perustaa jo tulevana keväänä. Perusteluina asialle on lisäksi SE kysymys Suomen Suurloosiasioissa. Virkaanasettajaiset tulisivat vuorovuosiksi Juhana Herttuan kanssa, sekä perustamispäivä 13.5. juhlistaisi sen päivän Porilaiseksi Odd Fellow-päiväksi, olisihan silloin Juhana Herttuan 5-vuotispäivä, että Henrikin perustamispäivä. Veli Haukio kertoi lisäksi Suomen Valtuutettu Suursire Curt Åkerbergin sekä PSS Einar Rinteen ilmoittaneen olevansa kyseisen perustamisajankohdan kannalla, jos Juhana Herttua- loosi siihen antaa suostumuksensa. Puheensa lopuksi veli Toivo Haukio pyysi loosin kantaa asiassa.

Asiasta virisi pöytäkirjan mukaan erittäin vilkas keskustelu. Mielipiteitä oli puolesta ja vastaan. Mainittakoon tässä yhteydessä veli Kallioisen mielipide, jossa hän oli perustamisen kannalla ja lisäsi, että todennäköisesti keväällä tullaan Poriin perustamaan myöskin Rebekkayhdistys, jolloin päivämäärä 13.5 sopisi kaikkien näiden kolmen yhteiseksi juhlapäiväksi. YM totesi keskustelun yhteenvetona, että koska kukaan ei ole jyrkästi Henrik-loosin perustamista vastustanut ja koska on selvää, että kun yhdistys perustetaan, perustetaan myös loosi, on päivämääräksi näin sovittu toukokuun 13 päivä 1977. Näin yhdistys Henrikin virkamiehet ja jäsenet saivat valtuudet jatkaa aloittamaansa tehtävää, uuden loosin perustamista.

Erilaisia anomuksia ja asiakirjoja laadittiin , niin Suomeen kuin Ruotsiinkin, toimihan Suomen veljeskunta silloin vielä Ruotsin Suurloosin alaisuudessa. Kaikki sujui kuitenkin onnellisesti ja alkuperäisen ohjelman mukaan saapui juhlapäivä 13.5 eli Floran-päivä.

13.5.-77 järjestetty loosin perustamistilaisuus on pöytäkirjojen mukaan ollut erittäin juhlava. Läsnä oli Suomen Valtuutettu Suursire Curt Åkerberg, Valtuutettu Rebekkaneuvoston Presidentti Anna- Ulrika Aspelin, Valtuutettu Suursihteeri Olavi Jokinen, sekä lukuisa joukko muita suurvirkamiehiä, sisaria ja veljiä. Yhteensä tilaisuudessa oli 110 osanottajaa. Suursire Dag Wallenin allekirjoittaman loosin vapaakirjeen luovutti tulevalle YM Toivo Haukiolle Suomen Valtuutettu Suursire.

Tilaisuudessa suoritettiin loosi Henrikin ensimmäinen virkamiesten virkaanasettaminen ja valittuja virkamiehiä olivat YM Toivo Haukio, AM Gösta Molander, K Reijo Laitinen, TS Mikko Koivisto, VH Matti Vuorilehto ja MO Timo Anttila. Tilaisuuden yhteydessä loosi Henrik sai lukuisia onnitteluja ja erilaisia lahjoja OF-yhteisöiltä. Käytettiin runsaasti kauniita puheenvuoroja ja lausuttiin lukuisia onnentoivotuksia uuden loosin menestymiselle. Tilaisuutta juhlisti osaltaan myös ensimmäisen porilaisen Rebekka-yhdistyksen Juliana Malmbergin perustaminen samana päivänä.

Aivan tarkkaan en tunne loosimme nimen Henrik alkulähteitä. Loosimme alkuaikojen asiakirjoista löytyy loosissa pidetty esitelmä piispa Henrikistä. Esitelmän mukaan piispa Henrik on historiallinen henkilö, syntynyt Englannissa, toiminut piispana Upsalassa ja Suomen apostolina sekä lähetystyöntekijänä. Varmana tietona esitetään myös, että hän on kärsinyt väkivaltaisen marttyyri- kuoleman Suomessa, luultavasti oltuaan täällä ainoastaan ehkä puolitoista vuotta. Piispa Henrikiä ruvettiin palvomaan pyhimyksenä varhain ja myöhemmin Turun hiippakunnan, toisin sanoen koko keskiajan Suomen, suojeluspyhimyksenä. Siten hänestä tuli Suomen älyllisen ja henkisen yhtenäisyyden vertauskuva. Myöhemmin hänet otettiin myöskin Ruotsin suojeluspyhimyksien joukkoon.

Kaikki viittaa siihen, että se henkilö, joka on katsonut aiheelliseksi nimittää uuden loosimme piispa Henrikin nimellä on tehnyt hyvän valinnan. Tulkoon loosimme yhtä kunnioitusta herättäväksi kuin se henkilö, jonka nimeä se kantaa. En tarkemmin puutu vielä mielestäni melko nuoren loosimme tuoreempaan historiaan, koska se lienee monelle vielä hyvin muistissa olevaa tietoa. Todettakoon kuitenkin, että loosiamme ovat järjestyksessä johtaneet seuraavat ylimestarit. Toivo Haukio, Gösta Molander, Matti Vuorilehto, Raimo Rintala, Kalle Haula, Mikko Koivisto, Kalle Sundman, Arvi Elomaa, Pentti Naumanen , Jussi Hirvola, Pekka Vuorilehto, Markku Rantala, Kari Kortelainen , Olli Isoviita ja Asko Valli.

YM Toivo Haukion pitäessä puhetta viimeisessä YM-virkansa kokouksessa, kertoi hän loosin syntyvaiheista, todeten muutaman uhmamielisen aikanaan perustaneen Henrik-loosin. Todeten lisäksi, että loosi Henrik on oivaltanut sen, että tieto, viisaus ja järki ei ole yhden miehen päässä, vaan asioita on joukolla mietitty. Toivoen, että loosi kasvaisi kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin ja todeten olevansa vakuuttunut siitä, että loosi pystyy edelleen kehittymään ja kasvamaan.

Vielä lopuksi, tutkittaessa loosin vanhoja pöytäkirjoja, löytyii sieltä seuraava merkintä. Pöytäkirja n:o 78 22.4.-81 12 §:ssä YM Gösta Molander kertoi, että Henrik loosin perustamis- päivänä olivat hän ja Pirkka loosin veli Rolf Lagström juhlallisesti frakkiasuisina istuttaneet Luvian Lankooriin saarnipuun, loosi Henrikin nimikkopuuksi. Veli Göstan kertoman mukaan puu ainakin vielä viime kesänä voi hyvin. Lisämerkintänä kerrotaan, että puu istutettiin Krunni nimiseen saareen Luvian Verkkorannassa. Olisikohan aika käydä tarkastamassa onko puu jo kiipeiltävässä kunnossa?