Vappuna 2008

Tässä tämä nyt taas olisi. Joka toinen vuosi tuntuu menevän vanhalla miehellä perseelleen, totesi Seppo Rätykin Göteborgissa. En ehkä ole vielä tarpeeksi vanha sillä ei tämä muistaakseni onnistunut viime vuonnakaan. Vai onnistuiko? Kunpa ei nyt iskisi vielä Alzheimer. Ottaisin mieluummin vaikka Parkinsonin. On parempi läikyttää puolet kuin unohtaa, minne lasinsa jätti.

Minun nuoruudessani vanhoja lehtiä käytettiin vessapaperina esimerkiksi puuceessä maalla. VappVihkan sisältö on sellaista, että uusiokäyttö tuohon tarkoitukseen ei onnistu. Lähes kaikki vitsimme perustuvat pahansuopiin tarinoihin. Entinen ulkoministerimme väitti sellaisten vahvistavan vanhoja vääriä käsityksiä mutta se ei pidä paikkaansa meidän kohdallamme. Me luomme uusia vääriä käsityksiä. Ja Iken kanssa meillä on paljon yhteistäkin. Mopo karkailee käsistä kaiken aikaa mutta bensa ei lopu koskaan.

Vappu on tänä vuonna petollisessa paikassa sillä monilla meistä on varmaan lomapäivä varattuna perjantaiksi. Vaikka vanha viisaus tietää, että krapulaa edeltävänä päivänä kannattaa välttää alkoholia, en suosittele noudattamaan sitä ainakaan Henrikin vappulounaalla. Meillä on tarjolla erinomaista verollista viinaa, joka on ainakin yhtä hyvää kuin tavallinen. Ja vatsani, tuo onnellisten tuokioitten kertymä, toimikoon hyvänä mainoksena myös keittiömestareittemme ammattitaidosta. Hinnat ovat niin edullisia, että herkimmät eivät kehtaa hakea neljättä kertaa lisää. Ruokaa siis. Tule ja tuo koko perheesi kokemaan Henrikin vappu ja kutsu jokainen ystäväsikin paikalle. He ovat kaikki tervetulleita.

Hauskaa vappua

Keskisuomalainen kirjoitti helmikuussa identtisten kaksosten kanssa naimisissa olevien ongelmallisesta tilanteesta. Aina ei voi olla varma suuteleeko vaimoaan vai lankoaan. Asiaa lienee tutkittukin ja on todettu, että pohjoismaista tätä ongelmaa esiintyy eniten Suomessa. Tai ainakin suomalaiset tilastollisesti kokevat sen suurempana ongelmana kuin muut pohjoismaalaiset. Tähän saattaa löytyä syy ruotsalaistutkimuksesta poimitusta otteesta. Tukholmasta kotoisin oleva Håkan Berg oli varma, että seksiä oli tullut harrastettua kummankin sisaruksen kanssa mutta hän kertoi erottavansa sisarukset hyvin toisistaan: ”Aina suudellessani vaimoni veljeä, viikset kutittavat.”

Mies kysyi verotoimistossa, kenen puoleen pitäisi kääntyä, kun veroehdotuksen mukaan hän on saanut ansiottomia vähennyksiä ja palautuksia on nyt tulossa tuhansia euroja. ”Kääntykää lääkärin puoleen.”

Kirjoitan mielelläni ajatelmia vaikka ystäväni sanovat, että minun ei pitäisi sillä ajatelmani ovat typeriä. Ajatteleminen menee kuulemma yli voimieni. Omastakin mielestäni ajatelmani ovat ylivoimaisia.

Soittelin pojalle joku päivä kuulumisia kyselläkseni. Oli Tampereella. Sanoi, että "mulla on täällä yks hoito". Veri pakkautui päähäni, kun tajusin mistä on kysymys. Ei, ei poikani takia vaan siksi, että muistin vaimoni olevan juuri jäämässä kolmen vuoden hoitovapaalle.

Olisiko avohoito ratkaisu? Tallinnassa on kuulemma useita hyviä hoitolaitoksia. Ovatkohan nuo kalliita? En tunne ketään, kuka olisi kokeillut. Minä olen kyllä ymmärtänyt, että tässä maassa on jonkinmoinen hoitotakuu. Mitähän tuo oikeasti tarkoittaa?

Nuorimmaisen kanssa en rohkene asiaa vielä ottaa esille vaikka hän käy päivähoidossa. Päiväkodin nuoremmat tädit saattaisivat tietää jotakin.

Kun pyysin "hoitamaan" asian, tarkoitin eri asiaa.

Autojen huolto-ohjekirjojen liitteenä on aina luettelo valtuutetuista merkkikorjaamoista. Ladoilla on siinä kohtaa juna- ja bussiaikataulut.

Opetusta

Vuosienkaan perehtyminen siihen didaktiikkaan, jolla ihminen kasvamista ohjaillaan, ei ole saattanut minua lähellekään sitä taitoa, jolla vaimoni siirtää viisivuotiaallemme elämän perusasioita.

Kärsivällisyyttä opiskellaan useimmiten kylässä tai kaupassa: "Odotahan kunnes päästään kotiin!" Suhde uskontoon luodaan meillä kehotuksella: "Sun on parasta rukoilla että tämä tahra lähtee tästä matosta!" Logiikan lait avautuvat niin pojalle kuin minullekin vaimoni toteamuksessa: "Se on niin, koska minä sanon niin!". Jalkapallomiehenä olin suunnitellut aloittaa varovasti harjoittelemalla sisäsyrjäsyöttöjä mutta vaimo siirtyi suoraan akrobatiaan: "Kato nyt mitä sontaa sulla on niskassa!" Rahan arvon (ja ehkä omansakin) lapsi on oppinut tuntemaan lauseesta: "Jos et nyt lopeta niin sut myydään mustalaisille!" Aikuisellekin melko hankalasti aukeava ironia tulee viisivuotiaalle selväksi lauseessa: "Naurapa vielä vähän aikaa, niin annan sulle syyn itkeä!"

Ja jottei mikään tieteen osa-alueista jäisi vähemmälle, meillä on aloitettu myös genetiikan opinnot toistamalla päivittäin: "Olet aivan kuin isäsi!".

Varhaisin tunnettu tositarkoituksella-ilmoitus ilmestyi Englannissa 19.7.1695 John Houghtonin julkaisussa ”Kokoelma aviomieheyden ja kaupankäynnin edistämiseksi”. Teksti kuului seuraavasti: ”Noin 30-vuotias Herrasmies, joka sanoo olevansa vakavarainen, haluaisi naittaa itsensä jollekulle Herrasnaiselle, jolla on suurinpiirtein 3000 punnan omaisuus. Yksityiskohdista sovitaan.”

Senssipalstojen klassikoksi on kuitenkin jäänyt vuonna 1950 julkaistu ilmoitus: ”Maanviljelijä, ikä 38 vuotta, haluaa tutustua n. 30-vuotiaaseen naiseen, joka omistaa traktorin. Pyydetään liittämään mukaan valokuva traktorista.”

Digitus

Olen viime päivinä laatinut opetussuunnitelmia datanomitutkintoon kuuluvan digitaalisen viestinnän koulutukseen. Mietin, pitäisikö suunnitelmissa huomioida paremmin myös sellaiset soveltamiskohteet, jotka valtioneuvostomme näkyvimpien miesjäsenten toimesta yhä uudelleen nousevat otsikoihin.

Digitaalisen ymmärretään tarkoittavan sitä, että kaikki informaatio välitetään ykkösinä ja nollina. Oikeasti latinan kielen sana digitus tarkoittaa sormea. Itse olen ollut jo 60-luvulla aika mestari lähettämään digitaalisia viestejä tytöille. Vasemman käden peukalolla ja etusormella muodostettiin nolla ja oikean käden suoraa ykköstä eli etusormea liikuteltiin sitten tuon nollan läpi. Sitä en muista missä vaiheessa tämän symbolin genitaaleja on alettu kutsua digitaaleiksi mutta Ikenkin olisi kyllä kannattanut pitäytyä vaan vanhoissa tempuissa.

Tulevissa viroissa kannattaneekin painaa mieleen vuosisadan alussa syntyneen amerikkalaisen runoilijan Ogden Nashin ohje: “You can say it in diamonds, you can say it in mink, but, for heaven’s sake, never say it in ink!” Oiva lisä mihin tahansa opetussuunnitelmaan.

Koska porilainen loositoiminta on viime vuosina vahvasti kansainvälistynyt, julkaisemme jatkossa jokaisessa numerossamme jonkun vieraskielisen opastaulun suomennoksineen. Tällä kertaa aloitamme tutusta ympäristöstä eli Tallinnan lautalta.

Logiikka on minulle joskus sen verran vaikeaa, että pyysin vanhaa professoriani esittämään joitakin arkipäivän esimerkkejä loogisesta päättelyketjusta. No, hän kysyi minulta aluksi, asunko omakotitalossa. Kerroin asuvani. Sitten sinulla on pihakin, hän jatkoi. Ihmettelin, mistä hän sen tiesi mutta professori totesi tuon olevan vain loogista. Koska sinulla on piha, sinulla on varmasti myös nurmikko. Olin ihan äimän käkenä. Ja edelleen on siten loogista, että omistat ruohonleikkurin. No, omistan omistan ja nousin jo innoissani seisomaan. Koska asut omakotitalossa, sinulla on varmasti myös perhe, jatkoi opettajani. Onhan minulla. Sinulla on sitten myös vaimo. Millä ihmeellä tuon kaiken voi päätellä noin loogisesti? Lopuksi professorini tiesi, että siten en varmasti myöskään ole homo. No en ole. Kiitin tuhannesti. Olin täydellisesti ymmärtänyt logiikan salat.

Viime maanantaina istuttiin sählyn jälkeen poikien kanssa saunassa. Kysäisin muina miehinä vieruskaveriltani, asuuko hän omakotitalossa. En, vaan osakkeessa Gallen-Kallelankadulla. Minulle tuli hitonmoinen kiire pois saunasta. En olisi ikinä uskonut, että Seppo on homo.

Tulipa mieleeni toinenkin tositapaus yliopistomaalimasta. Helsingin lääketieteellisessä oli meneillään luento, jossa käsiteltiin mm. siemennestettä. Kävi ilmi, että siemennesteessä on glukoosia. Tässä kohtaa yksi naisopiskelijoista ihmetteli, että jos spermassa on sokeria, niin miksi se ei maistu makealta.

Hän oli tuskin saanut lausettaan loppuun, kun jo huomasi, mitä oli tullut kerrotuksi satapäiselle kuulijajoukolle. Vaikka tyttö oli jo tavaransa pakannut ja pakenemassa kohti ovea, hän saattoi kuulla professorin rauhallisen vastauksen: ”Se johtuu siitä, että makean maun hermot sijaitsevat kielen etuosassa, eivät kurkun takaosassa.”

Pöytäseurueen leikkisäksi vappukilpailuksi ehdotetaan parasta lupausta, jos Kanki-Kaikkonen voittaa Tanssii Tähtien kanssa –kilpailun. Kesäkaljun ajaminen on liian vaatimatonta sillä Vappvihkan toimituksessa on jo luvattu ottaa brasialialainen vahaus.

Ihminen näyttää olevan laiskempi tehdessään hyvää kuin tehdessään pahaa. Laiskuus on ilmeisesti hyvä pahe.

- Onko tiedonantotoimisto Antero Vipunen?
- Kyllä.
- Mainoksessanne lukee, että annatte vastauksen mihin tahansa kysymykseen?
- Niin annamme.
- Onko myös totta, että vastaus mihin tahansa kysymykseen maksaa vain 50 euroa?
- Totta on.
- Millä tavalla teille maksetaan?
- Karhuamme kyllä aina saatavamme, laskunne tähän mennessä on 200 euroa.

Automaatti on sellainen, joka tekee kaiken itsestään. Puheautomaatiksi sanotaan siis ihmisiä, jotka puhuvat vain itsestään.

Mitä eroa on teekkarilla ja miehellä? Tällä kysymyksellä alkaa yksi vapun perinnevitseistä, jota olen aikaisemmin vältellyt tänne laittamasta. Se on minulle vähän kiusallinen eikä edes mitenkään kupeitarepivän hauska. Olen kiitollinen kaikille niille, jotka eivät ole sitä minulle loosilla toistaneet vaikka ilmeistä päätellen se on selvästi ollut kielenpäällä tulollaan. No, jos joku haluaa tietää, eikä tosiaan sitä vielä tiedä, niin vastaus kuuluu: Miehellä mulkku roikkuu tupsusta.

Kaverini ajelee työkseen rekkaa pitkin Eurooppaa. Kahden viikon reissu oli taas takana, laiva oli juuri saapunut Turun satamaan ja tuleva tapaaminen tyttöystävän kanssa pyöri mielessä siinä määrin, että varmistin oli aseesta jo auennut. Ei sekään mukavaa ole, jos homma on 10 sekunnissa ohi, ajatteli kaverini ja päätti suorittaa jossakin kuivaharjoittelun ennen varsinaista aktia. Apumies nukkui hytissä, joten siellä ei voinut napittaa.

Luvian kohdalla hän keksi ratkaisun. Kaverini pysäytti rekan tien sivuun vähän Esson jälkeen ja meni auton alle makaamaan ikään kuin korjaustöihin. Sitten hän sulki silmänsä ja alkoi toimiin. Hetken kuluttua joku nyki häntä lahkeesta. Mitä asiaa, kysyi kaverini mutta piti silmät kiinni, ettei illuusio katoasi. ”Poliisista päivää, mitä te oikein touhuatte?” Kardaanista kuului outoa ääntä ja olen tässä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa, vastasi tumputusta silmät kiinni jatkava kaverini.

”Tarkastakaa saman tien jarrutkin, sillä rekkanne rullasi kymmenen minuuttia sitten tuonne alamäkeen.”

Poikani, teit Irakissa saman virheen, jonka minä tein aikanaan äitisi kanssa.

En vetäytynyt ajoissa…

Kun kinastelet idiootin kanssa, varmista että hän ei tee samoin.

Vappuristikko 2008 Palautettava viimeistään 30.6.2008 loosi Henrikin Ylimestarille, oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kaksi vappulounasta vuodelle 2009.

Nimi:____________________________________________________________ Osoite:___________________________________________________________

VAAKA: 1. Skellefteån loosi, 11. Ryppyisiä, 12. Menojenohjaaja, 13. Venäläinen lentokonemerkki, 15. Keskuspankki, 16. Eräs lehti, 17. National Instruments, 19. Ven. klassikkokirjailija, 23. Lentosana, 25. Hauska tytönnimi, 27. Syytönnä, 30. Urkkiva, 32. Esp. separatistijärjestö, 33. Ruotsal.lentoyhtiö, 34. Iloinen tapahtuma, 35. Ristikon laati, 36. Litiumin merkki, 37. Henkilötunnus, 38. Myyjän pyynti, 40. Heikki Lumme, 41. Ei ensimmäisenä, 46. Virolaisten vuosi, 47. American Airlines, 48. ”Susipari”, 49. Mauste, 50. Tärkeä erotin, 51. Toistettuna kanan puhetta, 52. Aiemmin American Online, 53. Gibsonin etunimi, 55. Lennuklubi Helsingissä, 56. Tunnettu virolainen laulaja, 57. Vineyard leadership institute, 58. Liettuan maatunnus, 59. Tulivuori, 61. Huudahdussana, 62. Käärme, 63. Tunnettu yhteisö, 70. Elinkeinoelämän keskusliitto, 72. Helliä, 73. Tietokonekieltä, 75. Kauneuskäsite sekin, 77. Majoitusliikkeitä, 79. Liiketaloustermi, 80. Iholla ikävä, 81. Kaasumainen hiilivety.

PYSTYRIVIT: 1. Lentoyhtiö, 2. Sitä saa vappulounaallakin, 3. Kaasupurkausvalo, 4. Pellava tai hamppukuitu, 5. Radonin merkki, 6. Los Angeles, 7. ”miukumauku”, 8. Ammattikorkeakoulu, 9. Maailman kallein tavaramerkki, 10. Niin sanottu, 11. Poliisin tuttu, 13. Talliumin merkki, 14. Tyttöjä, 15. Palosaarten tuleva kotikaupunki, 16. Viron presidentti, 18. Moni meistä + syötävä, 20. Öljystä sanottu, 21. Joskus autojen perässä, 22. Open Agent Architecture, 24. 1 in = 2.54 centimeters, 26. Lentoyhtiö, 28. Saapasmaan lomakuukausi, 29. Pons asinorum latinasta suomentaen, 31. Jalkine sekin, 35. Töpseli, 38. Nooan poika, 39. Työtehoseura, 40. Kuubassa, Numerotta: Voi olla saatavakin, 41. Ei kovin hiljainen paikka, 42. Melko myönteisesti sanottu, 43. Itara, 44. Anarchy Online, 45. Karlavagnen suomeksi, 54. Naurahdus, 60. Matin velipoika, 62. Pertti ulkomaalaisittain, 64. Tietokoneosoite, 65. Onkijalle tuttu, 66. Valtio sekin, 67. Uutuussana ostavalle, 68. Illinois Green Industry Association, 69. Tuttu paikka ennen vappua, saisi olla myös sen jälkeen, 71. Value added tax, 74. I.O.O.F loosi numero 61 Karlavagnin Skellefteåssa ylimestarin etunimi, 76. Molybdeenin merkki, 78. Extra-Terrestrial.

(Helpotusta: Skellefteån loosin numero on 61, sen nimi on Karlavagnen ja ylimestarin etunimi on Ola, sukunimi Wikström)

Veteraani Patun pakina

Täytin tämän vuoden helmikuussa 12 vuotta, mikä tarkoittaa ihmisen iässä 87-vuoden pituista aikaa.

Vielä olen vireä loosikoira ja silmäni loistavat sirkeinä kuten aina ennenkin. Osallistumisprosenttini VappVihkan teossa on edelleen täydet sata. Tämä tarkoittaa tietysti määrää, laadusta tehköön kukin omat johtopäätöksensä.

Niin, olen kuullut että muissa looseissa kuin Kennelissä nimitetään ansioituneita veljiä veteraaneiksi. Kennel-loosissa veteraaniksi voi päästä iästä riippumatta, mutta silloin suku päättyy siihen.

Kennelin veteraanimerkki on pieni arpi nivusissa.

Meidän Husse on nimitetty veteraaniksi Henrik-loosissa. Siellä ei kuulemma nimitykseen liity kirurgista toimenpidettä, mutta Hussen osalta se olisikin tarpeetonta, sillä luonto on hoitanut asian ilman että siitä olisi jäänyt arpea nivuksiin.

Kaikesta edellä sanotusta voidaan poimia arvokkaina esiin muutamia näkökohtia. Ensinnäkin ihmisluonto eroaa Kennelpiirin suunnattoman monipuolisesta mielikuvitusmaailmasta siinä, että koirilla on hyvä muisti vielä korkeassakin iässä. Jos tässä kohden vertaamme Hussea ihmiseen, niin hän on esimerkki Gaussin käyrän siitä ääripäästä, missä muistista ei kannata puhua enää mitään: Tyhjästä on paha nyhjästä.

Husse elää muistoille eli hän kehittää muistoja sitä mukaa kuin hänen aikansa käy pitkäksi, taikka seuranpito edellyttää huikeita tarinoita kaikesta siitä, mitä on aikoinaan tullut tehdyksi.

Hussen muistot ja todellisuus ovat periaatteessa yksi ja sama asia, vaikka rehellisyyden nimissä hänelle on annettava melkoisesti tasoitusta, noin golftermiä käyttääkseni. Husse tarvitsee tasoitusta paitsi muistojen määrässä, myös niiden kullanhohtoisessa loisteessa. Määrät lisääntyvät automaattisesti itsestään, jos kuulijalla on aikaa perehtyä yksityiskohtiin. Tapaaminen Pariisin yössä kestää Hussen tarinoissa nykyisin useita viikkoja, vaikka kyse olisi alun perin ollut syrjäkareisesta silmäyksestä kaunottaren suuntaan sipulikeittojonon häntäpäässä siihen aikaan, kun sipulikeittoa vielä myytiin savikulhoissa hallien tuntumassa. Liekö edes halleja olemassa enää?

Hussen muistoissa tapaus näyttää vuosi vuodelta yhä enemmän Romeon ja Julian tarinalta kohtauksessa, joka on filmattu länsirintamalla ensimmäisen maailmansodan aikana. Arvata saattaa, että kamerat olivat alkeellisia eikä kulisseissa ollut punoksia. Se ei haitannut mitään, sillä kypärässä oli töyhtö ja kunniaa suitsutettiin leiritulilla remakoiden naurunpyrskähdysten saattelemana.

Toista on nyt. Tarinoissa loistaa kokemuksen suuri vakaumus. Husse arvelee tietävänsä nyt sen mitä hän ennen luuli. Tosiasiallisesti tapahtumat voivat olla samoja käänteleepä niitä kuinka päin tahansa, mutta historian havina antaa siiville pölyisemmän läpseen kuin uljaan linnun vaatimaton lento. Veteraanin töyhtö ja kulissien hapsut nostavat vanhan huuhkajan siivilleen tutussa pienessä kotimetsässä.

Meillä koirilla vanhuuden kirjo näkyy poskikarvoissa ja harmaantuvassa kuonossa. Minun askeltani sanotaan vielä kepeäksi ja juoksuani joustavaksi. Kiitos näistä asioista lankeaa jalosukuisuuteni lisäksi hyvälle terveydelle. Koirien ylijumala Mustille suuri kiitos onnellisesta elämästä sinne Pääkenneliin. Tulen sinne joskus minäkin kultaista luuta pureskelemaan.

Tänä vappuna, armon vuonna 2008 sima virtaa entiseen malliin, harput soivat ja Henrikin vappulounaalla nautitaan paitsi hyvästä ruoasta myöskin hyvästä seurasta. Minä saanen edellisten vuosien malliin loput lohennahat ja korjuuseen pannut nahistuneet makkarat.

Työläisten ja ylioppilaiden juhlapäivästä on Porissa vuosien mittaan kehittynyt ylimaallinen kokoontumisrituaali, missä nuoret ja vanhat, kaljut ja tuuheatukkaiset kokoontuvat yhteisten lihapatojen äärelle toivottamaan kevään ja sen jälkeisen kesän tervetulleeksi pohjoisille leveysasteille.

Meille rannikon asukkaille avoimet vedet tarjoavat merellistä vaihtelua arkeen. Ahti odottaa karien kupeessa meitä alamaisiaan ottamaan vastaan omia antejaan. Elämä hymyilee – niin mekin hymyilemme.

Terveisin Patu

Krapulan korjaus viinalla on yhtä tarkkaa hommaa kuin ripulin korjaus pieremällä..

Useimmissa eläintarinoissa eli faabeleissa on joku syvällisempi opetus. Seuraavasta saa kukin itse löytää sen. Karhu ja jänis kyykyttivät metsässä torttua lähes vierekkäin. Karhu sai toimituksen ensin valmiiksi ja se aloitti keskustelun kysymällä, oliko jäniksellä koskaan ongelmana paskan tarttuminen karvoihin. ”Ei koskaan”, vastasi jänis. ”Sepä hyvä”, totesi karhu ja pyyhki jäniksellä takapuolensa.

Meidän kadullamme on niin kova liikenne, ettei täällä voi edes tuulettaa, kenelle asiasta voi valittaa; kaasulaitokselle vai liikennelaitokselle? - Kumpaan tahansa, tulos on sama.

Parempi povi pivossa kuin jumalattoman suussa.

Toinen viikko AA-kerhossa on yleensä helpompi kuin toinen. Silloin alkaa juoda uudelleen.

Useimmat päihdeongelmaiset eivät suostu käyttämään vieroituksessa mielipidelääkkeitä.

- Tuo vieressäni istuva mies kuiskuttaa koko ajan ruokottomia vitsejä.

- Voi, kuinka kauheaa.

- Niin on. Äsken nauratti niin, että meinasin pissata hänen käteensä.

Vanhempi porilaispariskunta oli palailemassa kyläreissulta Jyväskylästä. Matkanteko oli tuskaista sillä huonosti kuuntelevasta vaimosta oli vanhemmiten tullut myös huonosti kuuleva. Kovaääninen nalkutus sen sijaan oli vuosien mittaan äitynyt entistä kovaäänisemmäksi. Mies yritti jouduttaa matkantekoa mutta Keuruun kohdalla poliisin tutkapartio pysäytti matkalaiset: ”Ajokortti ja rekisteriote”. Vaimo hermostui keskeytyksestä: ”Mitä se sano?”. ”Kysyi ajokorttia ja rekisteriotetta” vastasi aina rauhallinen aviomies. ”Sitä ollaan Porista kotoisin”, totesi poliisi papereita tarkastellessaan. ”Mitä se sano?”, ehätti vaimo taas tivahtamaan jo ennen kuin poliisi lopetti lauseensa. ”Totesi, että ollaan Porista”, tulkkasi aviomies lakonisen ilmeettömästi. Leppoisa poliisimies alkoi muistella, että hänellä oli nuorempana ollut porilainen morsian mutta tyttö oli niin pahansisuinen ja petihommissakin kelvoton ettei suhde jatkunut pitkään. ”Mitä se sano?”, kiljui vaimo naama jo punoittaen. ”Sanoi tuntevansa sinut”, huokaisi aviomies ilmeenkään muuttumatta. - Sakko jäi saamatta.

Joka viimeksi nauraa, kuolee iloisena.